Pump pump

Liityin tällä viikolla pumppimiesten arvovaltaiseen kaartiin. Saapuessani salille Pete jo odotteli paikalla kärsimättömänä ja treenihaluisena kuten aina. Myös Timpa asteli mukaan gymiin, vaikkakin suoritti tapojensa orjana niitä vaativia kahvisliikkeitä, joista Rautahumpan pojat näkevät vain unta, eikä siis ollut mukana itse pumpissa.

Varsinainen pumppi oli valaiseva ja uuvuttava kokemus. Peeter von Bach näytti ylätaljan pakeilla niin pelokklta ja eksyneeltä, että setämiehenä päätin tehdä hänen kanssaan saman pumppiohjelma, eli selän ja ojentajat, vaikka itselläni olisi ollut haukset ojentajien tilalla. Varmaan tehdään Peten ohjelmaa myös huomenna, mitäköhän PT:mme Johanna tuumaisi, jos tietäisi.

Miksu kapealla penkillä

Monet luulevat, että liian painavan vastuksen näkee väärästä liikeradasta. Tosiasissa sen kuulee paremmin - kun painopakka ottaa äänekkään pohjakosketuksen heti ensimmäisen toiston jälkeen (kuten Petellä kävi tänään selkälaitteessa) tiesimme kohdanneemme maksimin.

Päivän viimeinen liikkeemme oli ojentajat ylätaljassa. Viimeisen sarjan vedimme pumppihenkeen yhteen menoon laskevalla vastuksella. Treenikumppani siis aina lennosta pudotti vastusta, kun pakka oli ala-asennossa. Itselläni taisi mennä jotenkin seuraavasti 8 x 65, 4 x 60, 4 x 55, 4 x 50, 3 x 45, 5 x 40, 4 x 35, 5 x 30. Tämän jälkeen jalat eivät tilapäisesti kantaneet ja otin vauhtia salin tatamilta. Saapa nähdä mitä huominen tuo tullessaan.