Boot Camp

Arvoisa lukijani. Varmaankin luulet, että osallistuin kuntosalimme Boot Camp -sessioon vastakkaisen sukupuolen tiirausmielessä, varsinkin kun tiedetään ryhmien olevan sukupuolijakaumaltaan hyvinkin naisvoittoisia. Vaikka epäilyksessäsi olisi mukana totuutta edes tarinan sidokseksi, arkitodellisuus muodostui varsin toisenlaiseksi. Ensinnäkin kyseessä oli ensimmäinen ryhmäliikuntatuntini ikinä, ja menin siihen pelkästään Johannan painokkaan ehdotuksen kannustamana ynnä kokeilumielellä. Toiseksi, ajattelin maratonin ja 3000m Cooperissa juosseena olevani kohtuullisessa kunnossa ja hoitavani kyseisen ryhmäliikunnan vähin vaivoin ja vieläpä punttipuolella lisätreenistä campin jälkeen nauttien.

Boot Campiin astuessani minulla ei ollut juuri ennakkokäsitystä liikesarjojen luonteesta. Liikkeitä ei tehty paljonkaan musiikin tahtiin ja mikä tärkeintä, liikkeitä oli mahdollista tehdä omassa tahdissa. Itselleni oli tietenkin kunnia asia, että pidin tahdin suhteellisen samana kuin ohjaajalla, toki liikepuhtaudessa olisi ollut sanomista, meiltä miehiltä kun taitaa puuttua lantiota ja ylävartaloa rytmikkäästi taivutteleva lihasryhmä ja/tai hermotusjärjestelmä. Noin 50 minuuttia jaksoin mukana, vatsaliikkeissä oli sitten jo pakko hidastaa tahtia. Itse Boot Campin liikesarjat olivat mielenkiintoinen yhdistelmä paikallaan juoksua, hyppyjä, potkuja ja nyrkkeilyliikkeitä. Myös etunojapunnerukset, joita yritin tehdä miesmäisesti päikiöiltä, alkoivat 45 sekunnin sessioissa hiukan hidastua. Heikoin kohtani Boot Campissä olivat ehdottomasti 90 asteen kyykyt, joita tehdessä reidet olivat nopeasti hapoilla, vaikka yritin harjoitella syväkyykkyjä kahvakuulien kanssa viime viikolla (ks. kuva).

Ai niin, jos luulette, että kanssaliikkujia ehtii Boot Campissa tiirailemaan, kannattaa arvata uudestaan. Jahka liikesarjan saa ohjaajan mallista katsottua, onkin pakko keskittyä omaan liikkumiseen, sen verran työlästä rytmi, rentous, liikerata ja ryhti on yhtä aikaa säilyttää. Erityiskiitos Ronnie James Dion Rock n' Roll Children -kappaleesta, joka oli mukana Campin musalistalla. Sillä jaksoin pitkälle!

Towards the Rollerblading Season

The weather at the end of May has been rather warm and sunny . Gym training is not so attractive thought if the hot and smooth asphalt is waiting. Last Monday, I started my season on rollerblades. I did 23k and everything went well. On Tuesday morning I went to the gym. Quite awful at first, but after some routines, it started to feel all right. Back and triceps were on fire even though this suppose to be so called an easy week. Actually it is quite hard to put only 50% weight to the bar, when you know that it will be nothing.

Gym training in the morning requires somewhat more warming up than normal. However, the greatest challenge is lunch time, when total tiredness is attacking. Tomorrow I'll be on rollerblades again and planning to do about 27k. The gym? Maybe later.

Aamun superväännöt

Lepopäivän jälkeinen aamu valkeni kirkkaana ja autereisena. Rautahumpan pojille päivä tulisi tarjoamaan paitsi ahdinkoa, myös raskasmetallin kiirastulta. Kaiken huipuksi Pete ehdotti edellisenä iltana, että menisimme nostelemaan salihousujamme jo aamulla klo 10. Illan virkkuna en ajatuksesta innostunut, mutta itku ei auttanut. Pete oli nimittäin lupautunut esijuoksijaksi Likkojen Lenkille ja halusi tehdä superpäivän ensin alta pois. Atleettinen Timpakin taisi kauhistua superpäivää ja jäi pois salilta remonttikiireisiinsä vedoten.

Unihiekkaa silmistämme vielä rapsuttaen raahauduimme kohti salia, jossa aina virkeä Johanna jo meitä odotteli. Superin eka kolmen setti, vatsa-selkä-vaakaprässi sujui vielä aivan kelvollisesti ja siirryimme toiveikkaana vipunosto-takahartia-pystypunnerrus-sceneen. Vaikeudet alkoivat. Johanna antoi lisää kuumotusta ja PT:n tottunut katse vaati Rautiksen pojilta liikepuhtautta. Aloitin pystypunnerruksen 22,5 kg:n käsipainoilla ja jouduin tietenkin keventämään punnuksia seuraavalla kierroksella. Eniten mieltä kaiversi vipunostojeni sortuminen kananpojan lentoonlähtöyrityksiä muistuttaviin räpellyksiin, kun yritin tehdä liikettä normipainoillani, vaikka kädet olivatkin spagettia muiden liikkeiden vammauttamina.

Sama kuvio toistui varsinkin scott-hauiskäännössä, vaikka laitoimme mutkatankoon viitisen kiloa normipainoja vähemmän. Ensimmäisen kierroksen ja väliin tehtyjen olkapäiden ja ylätaljojen jälkeen olin vuorenvarma, että Pete oli lisännyt mutkatankoon lisäpainoja, kun en meinannut saada hauiskääntöä edes alkuasentoon toisen sarjan alussa. Aikani asiaa Peteltä tivattuani päätin kuitenkin aloittaa kolmannen kierroksen. Olkapäälaite ja ylätalja menivät kuitenkin vielä aivan tyydyttävästi, joten koin voimia olevan vielä jäljellä kahteen viimeiseen sarjaan.

Kaksi vuorosarjaa yhdistelmäliikkeineen menivät suhteellisen hyvin. Kapea penkki + penkkipunnerrus käsipainoilla vuorottelivat ojentajien kanssa ja lopuksi ojentajat pään yli ja ihmeellinen hauis-pystypunnerrus loppuun. Olimme antaneet kaikkemme. Tai oikeastaan Pete oli. Läksin herajuomaa nautittuani vielä kuluttamaan loput 400 kcal salin lähellä sijaiseville luontopoluille, josta oheinen foto.

Vanha jengi koossa

Keskellä mitä parhainta pumppiviikkoa Menkalan sankariurheilija ja aktiivikuntoilun lihallistuma, Lisäpaino-Timpa ilmestyi pienen tauon jälkeen salitreenejämme inspiroimaan. Ikään kuin Rautahumpan pojilla symbolisesti pukuhuoneen lattioita pyyhkien ja muina miehinä, Timpa teki kaikki roikkumis-/riippumisliikkeensä kymmenien kilojen lisäpainosettejä jalkovälistään roikottaen. Tuohon kun joskus yltäisi, tuumasivat Pete ja Miksu yhteen ääneen. Timpan yllyttämänä pääsin 20 kg:n lisäpainoilla perätin yhden puhtaan leuan, Timpan tehdessä vajaat kymmenen vetoa 25 kg:n painoilla, luonnollisesti puhtaasti suorilta käsiltä ylös itsensä vetäen.

Itselläni ei ollut oikeastaan ohjelmaa tälle päivälle, koskapa kaksi viikkotreeniä oli jo pumpista tehtynä.Saligurumme Johanna ehdotti vuorosarjoja tyyliin selkä-vatsa, hauikset-ojentajat jne. Tartuinkin tuumasta toimeen ja olin innoissani, koska pääsin vapaasti valitsemaan suosikkiliikkeeni. Arvatkaapa, teinkö smith-pystypunnerruksia tai hack-kyykkyjä? Päivän suosikkini kulmasoutu 27kg:n käsipainoilla, jota vuorottelin kapean penkin 22kg:n kp-sarjojen kanssa.

MC Pete riuhtoi mm. hauksia pumppityyliin, eikä tapojensa uskollisena jäänyt gymille norkoilemaan sarjojen jälkeen vaan poistui nopeasti herajuomaa maistelemaan. Lieneekö Pete ahdistunut Timpan liikepuhtauden nähtyään? Jäimme siis Timpan kanssa vielä toisiamme kehumaan ja aerobisia suorittamaan. Juoksin matolla 21min ja sain jälleen hyvän loppuhien niskaani. Tähän toki vaikutti myös viidakonoloinen kuuma ja kostea treeni-ilmasto, jota salimme tänään tarjosi.

Pumppiviikko, treeni 2/4

Istun tässä nautiskelmassa palautusjuomaa salilla. Pumppiviikon toiseksi raskain treeni on nyt tehty. Jalat ja vatsa on kuritettu äärimmilleen. Miksukin tuli salille...tosin raakasti myöhässä kun hän luuli Vesan lailla että se oli sovittu :) Jalkapäivä on sellainen jota mielelläni siirrän aina tulevaisuutta kohden mutta onneksi se on nyt tehty tämän pumppiviikon osalta.

Pumppiviikon alku

Sunnuntain lenkki Endomondossa

Viime viikko oli ankaruudessaan tyrmäävä: viisi salitreeniä, 22km juoksua lenkkipolulla ja erinäisiä stinttejä matolla. Lauantaina oli taas ne kuuluisat neljä hauisliikettä peräkkäin. Nyt tuo irtopainohomma rannekääntöineen onnistui ihan hyvin 12,5 kilolla. Samoin kävi maanantaina, kun tein pumppiviikon ekaa päivää, itselle harvinaisempi liike, hammer-kääntö meni suht hyvin 17,5 kilolla. Nuo peräkkäiset rintaliikkeet vain vaatisivat jonkun varmistajan. Peteä ei näkynyt mailla halmeilla. Tähän oli hyvä syykin, sillä jouduin taas vierailemaan työpaikkani lähistön salilla. Lopuksi mattoa 4 km. Jälkifiilis oli varsin ok.

Tiistaina en mennyt salille, vaan juoksin kohti kaupunkia 9 km. Takaisin en jaksanut, vaan turvauduin bussikyytiin. Keski-ikäisen menoa siis. Vasempaan jalkapohjaan on muodostumassa kivulias vesikello. Jokohan pitäisi rajoittaa?

Even harder week ahead

Last week was exceptional from training point of view. 22k cross-country running at Monday and Sunday. 14.5 k on treadmill and about 1 h on cross-trainer. Five times in the gym (in three different gyms, actually). Total summary: over 12 hours of hard training. My weight is approaching the famous Boeing number, 74.7 kilos (165 lbs),  a proper milestone for me.

This week is going to be the "pump-week" once again. I'm probably going to to do only three hard gym sessions and some running between those days. O Captain My Captain!

Kevättä rinnassa, edistystä hauiksissa

Keskiviikkona laukkasin salille jo iltapäivästä, sillä Petelle tämä oli ainut sovelias aika. Kamala jalkapäivä oli edessä, mutta en oikeastaan tehnyt jaloista muuta kuin vaakaprässiä ja sitten selkää ja vatsaa. Matolla en jaksanut juosta kuin 20 min.

Uutuusherkku valiolta, maustettu
rahka, muttei yhtä raskasta stuffia
kuin ne leivontarahkat,
Rautahumppa suosittelee.

Perjantaina olikin treenissä sitten jo tunnelmaa. Oma vakisalimme oli jälleen jo sulkeutunut ja meninkin toiselle lähisalille, jonne vielä oli korttia jäljellä. Vuorossa oli olkapäät, takahartiat ja vatsojakin. Alussa crossarin kautta smithiin pystypunnerruksiin. Pystysoudussa huomasin sijoittumisen olevan suhteellisen tärkeää, sillä ryhti sivusta ja liikesymmetria edestä katsottuna ovat kumpikin tärkeitä nähdä peilin kautta liikesarjan aikana. Sitten tein vipunostoja seisaaltaan taas niska seinää vasten, jolloin sain Johannan ohjeiden mukaan ryhtini säilytettyä. Takahartiat ristitaljassa alkaa olla jo vaikea liike, sillä oman massan vähentyessä jalat meinaavat väkisin luistaa alta pois. Lopuksi tein 20min crossarissa. Aluksi vauhti oli hurja kunnes Radio 957 soitti loistavan Rainbow-kappaleen, Man on the Silver Mountain, jonka hitaampi tempo tarttui myös liikesuoritukseni. No, ainakin lähellä totuutta oleva selitys.

Viikko treeniä tulvillaan

Tällä viikolla olisi laskujeni mukaan ollut pumppirynnistys, mutta koskapa st. Peter ilmoitti urakoivansa oman pumppinsa vasta ensi viikolla, päätin tehdä itsekin niin. Maanantaina en vielä aloittanut varsinaista treenirutiinia, vaan auringonpaisteisen kelin vuoksi juoksin maastossa 10km, jonka jälkeen siirryin salille tekemään vatsoja ja venyttelemään, kuten Johanna oli välipäivälle ehdottanut. Ihan mukavalta tuntui.

Tiistaina vierailin jälleen työpaikkani tuntumassa olevalla gymillä, joka ruuhkaisenakin tarjosi hulppeat puitteet liikuntasuoritukselle. Pohjalle 5min kuntopyörää, jonka jälkeen selkä+ojentajasetti. Hiukan jouduin taas soveltamaan - jos seuraava laite oli varattu, en yleensä jaksa jonottaa vaan esimerkiksi hyppään seuraavaan liikkeeseen, josta taas palaan edelliseen. Alataljasoutulaite puuttui salilta, jonka sovelsin alataljan avulla. Samoin ylätalja oli varattuna, joten tein ojentajat sellaisessa istuttavassa ylätaljalaitteessa kurottamalla tuolin yli. Kyseisessä vehkeessä ei ollut vedon puolittavaa rissaa, joten tottuneesti peliin lyömäni 65kg tuntui tilanteeseen nähden yllättävän painavalta.

Uutena liikkeenä tein olkapäiden kohautukset 25kilon käsipainoilla. Johanna näytti liikkeen viikonloppuna, joten luulisin että se on kohtuullisesti kuosissa. Sitten suosikkiliikkeeni kapea penkki tällä kertaa 20kg:n käsipainoilla. Sitten ranskalainen penkki 25kg:n mutkatangolla ja lopuksi ne ojentajat ylätaljassa. Ihan hyvin jaksoin vielä 3,5 km matolla, vaikka eilinen kymppikin vähän jänteissä painoi.

Välillä treeniä

Tjänare taas. On ollut treenaminen vähän paitsiossa viimeaikoina kun tuli pitkästä aikaa vähän musahommia ja oon joutunut opettelemaan foksin alkeet uudestaan...ja vielä englanniksi.

Viime viikolla treenisaldo oli kaksi treenipäivää, mutta tällä viikolla on jo tässä vaiheessa 2 treeniä takana. Eilen jalat/vatsat ja tänään rinta/hauis. Eilisen jäljiltä jopa jalat kipeytyivät oudokseltaan. Huomenna olis sit vuorossa selkä/ojentaja. Miksua ei tänään eikä eilen näkynyt salilla kun sillä oli jotain seminaari/konfrenssi/palaveri tms... pullansyöntijuttuja :) tai suattaapi olla että herra vanhempifoksaaja on käynyt johonkin eksoottisempaan kellonlyömään jumppailemassa. 

On Eating Spree

In the Finnish culture the first of May (Walpurgis) is a celebration day for ordinary workers and the students. And if you aren't member of either of these distant for one another groups, the day offers a very good excuse for hard boozing. Pete and I are strictly against the alcohol from way back, but there is another challenge for the first of May - the carbohydrate-related traditional foods and desserts that you just can't resist.

1. Sweet mead - Beverage from viking-period. Delicious, but makes you fat.
2. Donut - 300kcal per disc!
3. Frankfurter - "that is so tiny, of course I can eat several after training!"
4. Cheesecake - actually not traditionally delicacy of May the 1st, but easy to eat after the eating-spree.
5. Another piece of cheesecake - yeah, what can I say



Well, two days ago the third day - stomach, shoulders and also some treadmill. Today chest and biceps. And 40 mins running of course.