Pikkuhiljaa kohti treenirutiinia

Melkein kuukausi on kulunut viimeisimmästä kunnon salitreenistä. Muut liikuntamuodot, kuten rullaluistelu ovat saaneet tällä välin jalansijaa raudan nostolta. Lisäksi salihommiin lätkäistiin pakollinen breikki, kun rasituksesta kärsineelle keholleni oli annettava muutama lepohetki palautukseen. Tämän ajan käytin ruokavalion tarkistamiseen ja paino tipahti normaalista treenipainosta 4-5 kiloa. Tästä on nyt pidettävä kaikin keinoin kiinni, vaikka kaikki tietävätkin, että minkä tahansa treenin aloittaminen nostaa usein tällaisen peruspertin painoa, koska ruokahalu alkaa liikunnan myötä kasvaa, eikä varsinaista ylipainoa ole. Olen korvannut päivällisen rahkalla ja kokeilin myös aamuisen ruisleivän tilalla mannapuuroa ja vaaleaa leipää. Vaikutus on ollut yllättävä. Toki treenimäärän lisääminen ja varsinkin juoksulenkkien aloittaminen edellyttää vahvemmat eväät. Ensimmäinen superpäivä odottaa varmaankin jossain kahden kuukauden päässä.

Huomaa kuihtunut ja kromipainon
ahdingossa riutuva hauis

Tänään kävin jo hiukan salilla painoja hivelemässä. Pirkkalan serafi, hitaan valssin erikoismies Pete ei tänään ollut mukana, vaikka onkin päässyt heinäkuun aikana tekemään treenejä enemmän kuin minä. Tein alkuun ja loppuun parikymmenminuuttiset mattokävelyt ja kokeilin siinä välissä lähinnä olkapäävipuja, rintaliikkeitä ja kuvan hauiskääntöä scott-penkissä. En voi vielä kehua treenifiilistä vaikka haluaisinkin. Koko ajan vähän varoin ja tein pienillä painolla. Hiki ei noussut, olisiko johtunut siitä etten juossut matolla, ja tämä varmaan vaikutti yleistunnelmaan.

Sitten hieman ennakkotietoa Rautahumpan lähitulevaisuudesta. Heinäkuun lopussa on nimittäin aika lätkäistä väliaikakuvamateriaalia treenin vaikutuksista. Eräänlainen before-after-setti siis. Minulla on rantakuva viime kesältä ja nyt samalle päivämäärälle on tulossa fotoaineistoa 12 kk:n aikana tapahtuneesta muutoksesta. Tämän vuoksi yritän siis epätoivoisesti saada lihaksia erottumaan vaikka paino ei olekaan enää varsinainen ongelma.

Motivational Motion Pictures

There are a lot of discussion about motivational music for gym exercises. Some time ago, I did some Google searching and it looks like there are at least one poll about top ten training songs of all time on every self respected fitness-related blogs or forums. I wrote one post in Finnish about that. http://rautahumppa.blogspot.fi/2012/04/treenimusat.html

But how about the motivational motion pictures? The ones where the protagonist is waving heavy armour and shiny spears wearing only in bronze colored tan, fresh scars and bulky muscles. The masterpieces of the American film industry. Of course the bodybuilding scene of the 80's brought many unforgettable moments to our popular culture. The films such as Rambo, Rocky, Terminator, Predator, Commando and Conan with all their sequels for just mention a few.

The film industry has always shown some interest in healthy human bodies. The Tarzan movies from 1930's are good example of that. In Kubrick's Spartacus (1960), sweaty Kirk Douglas raised up his trident without any shirt. Or maybe he was the one with sword, I can't recall.

Today, the skinny actor or actress has no problem to get his or hers 6-pack in shape with all those personal trainers and luxury 10000 square feet gyms. And the rest can be done with high tech CGI. The film adaptation of Frank Miller's 300 is one of those special films. Of course you can say it's terrible nonsense and somehow makes a statement that only physical performance is all that matters. With the courage and honour of course. But then again, I managed to perform 2 hour cross trainer exercise while watching the movie. How's that for a motivational one?

Extreme-miesten hallittu dieetti

Rautahumppa on seestynyt kesän viettoon ja salikäynnit ovat hieman hiljentyneet, josta syystä myös ahkera päiväkirjamerkintöjen sepustaminen on vähentynyt. Intensiivinen helmi-maaliskuussa alkanut saliperiodi on toki ollut vain osa rautahumppaajien nykytrendien mukaista lifestyletasapainoa, jossa voiman ja lihasmassan ohella huomiota kiinnitetään mm. feng shuihin, luonnon monimuotoisuuden säilyttämispyrkimyksiin, yleisesti hyväksyttyihin pukeutumiskoodeihin sekä mikro- ja makrokosmoksien kanssa balansissa olevaan mielen hyvinvointiin.

Tuossa kun pysyisi vielä jouluna

 

Rautahumppa irtisanoutuu valitettavan yleisestä, äärimmäistä hoikkuutta ihannoivasta blogikirjoittelusta. On kuitenkin todettava hallitun dieetin tehostavan salikäyntien vaikutusta entisestään. Itse lähdin liikkeelle noin 78 kg:n lähtöpainosta ja nyt vaaka näyttää 73 kiloa. Tilanne on pituuteeni ja lihasmassaani nähden mielestäni oikein kohdallaan. Olisin varmaankin bmi-taulukoissa vielä normiskaalalla jossakin alle 70 kilossakin, mutta treenatessa tuota rajaa on turhan vaikea yrittää pitää.

Ai kuinka paino on sitten pudonnut? No sanotahan yleisesti notta nesteiden lisäämisellä ja hiilareiden vähentämisellä. Tällä kertaa myös kahvi ja colajuomat ovat saaneet väistyä ainakin vähäksi aikaa.

Asessorin salikiireet - Rautahumppa feat. Teemu

Muutamat sateiset kesäkuun hetket ovat saaneet Rautahumpan kotimaan edustajat jälleen kuntosalirytkeen pariin. Petterihän maleksii tunnetusti edelleen Sunmaid-rusinoiden alkuperäisseuduilla, tekemässä paikallista ranskalaista punnerrusta, eli maistelemassa ranskalaisia perunoita. Tein tänään vierailun työpaikkani lähellä olevaan kuntokeitaaseen, jossa on alkuvuoden aikana tullutkin jo useaan otteeseen vierailtua. Kuten PT:mme Johanna varoitteli, vieraassa saliympäristöissä piilee poikkeuksetta soveltamisen ja saliohjelmasta lipeämisen vaara, koskapa tuttuja penkkejä tai painopakkahärveleitä ei ole kenties tarjolla. Tänään katselinkin saliohjelman ykköspäivää, eli selkä-ojentajasettiä ikävystyneenä ja päätin tehdä ainakin kahvakuulaa päivän piristykseksi.

Alkuun 1km juoksu matolla, jota seurasivat perinteiset ylätalja- ja hiihtoliikkeet sekä kahvakuula, kapea penkki ja ranskalainen punnerus mutkatangolla. Kapea penkki meni taas 22,5 kg:n käsipainoilla, josta olen vallan riemuissani. Lopuksi ojentajat 65 kg:n painopakalla ja 2,5 km mattojuoksua, josta 1 km 14,4 km/h:n vauhtia. Oikein kiva.

Kuinka ollakaan, törmäsin salitunnelmissa myös pitkäaikaiseen tuttuun, suorastaan Rautahumpan hangaround-memberiin, Teemuun, jota olemme jostakin syystä kutsuneet myös nimityksellä asessori-Teemu. Asessorihan on perinteinen pappisvirka ja hovioikeudessa osaston vanhin esittelijä. Kirjaimellisesti asessori merkitsee vieressäistujaa, joka tiukan treenin tiimellyksessä on aina tarpeen. Teemu teki ankaraa treeniä ja ottikin Rautikselta välittömästi turhat luulot ja itsepetoksessa elämisen eetokset pois heti alkuunsa, kuten lisäpaino-Timpakin aikoinaan teki. Ohessa kuva Teemun ankarasta ylävartalotreenistä 15 kg:n levypainolla, jossa punnusta viedään niskan takaa kiertävällä liikkeellä ja välillä vaihdetaan suuntaa.

Huomenna on vuorossa noin 46 km:n rullaluistelu, jos ilmat ovat kyseiselle liikuntamuodolle suosiolliset. Sitä ennen ehkä pikainen luistimien huolto, sillä tällä viikolla ei ole enää tarkoitus ottaa lähituntumaa nokialaiseen pyörätiepäälysteeseen, kuten viikko sitten kävi.

Rullaluistelua hela veckan

Kulunut viikko oli kuntosalikontribuutioni osalta lähes identtinen edellisen viikon kanssa. Eli alkuviikolla olkapää-ojentaja treeni (enkä jaksanut mennä boot campiin) ja tänään sunnuntaina olkapää-/rinta-/hauispäivien kombinaatio ja loppuun vatsat. Vipunostot nousivat tänään eteen ja samalla joku jänne tuolla olkapäässä venyy ja paukkuu, oikein vahvuuttaan natisee. Olen aivan sekaisin pumppiviikon tai superpäivän ajankohdasta, mutta odotellaan Peten näkemystä asiasta. Aerobisia onnistuin tänään tekemään 15 min crossarilla ja reilut 8 km juoksua. Olin oikein tyytyväinen kun jaksoin yhden kilometrin 12km/h - ehkä vielä joskus uskaltaudun Timpan lenkkiseuraksi.

Nim: Liikaa aikaa

Salitreenien jääminen vain kahteen viikkokertaan selittyy aurinkoisella säällä. Rullaluistelupyrkimykseni johtivat kuluneella viikolla kahdeksaan luistelurykäykseen, yhteensä 161 km. Kilokaloreita luistelu poltti noin 7000 ja aikaakin kului 11 tuntia. Kalorit on kuitenkin melko helppo palauttaa, sillä itsepetos hyvin ansaitusta herkuttelusta yhdistettynä lisääntyneeseen ruuantarpeeseen ovat kuin entisen iskelmälaulajan massakaudelta ikään.

Edellisessä numerossa herr Pete-Petteri Foksintuoja jo raportoikin ulkosuomalaisen arjesta toisen mantereen kuntoilupyhätöissä. Juhannuksen tuntumassa voimmekin Peten kanssa vertailla vatsalihaksistomme kehittymättömyyttä ja vastaavasti ihonalaisen rasvakerroksen yltäkylläisyyttä.

Olen viime päivinä alkanut pohtia ns. hakukoneoptimointia. Koska kuitenkin olemme kunniallinen, lähes puoliammattilaisten fitnesskissojen ja -kollien silmäilemä kuntoilublogi, torjumme syvästi paheksuen ajatuksen Madonnan, Justin Bieberin, Beyoncén, Eminemin, Dannyn tai muiden maailmantähtien randomin lisäämisen tälle palstalle. Hyi olkoon sellaista filunkipeliä!

Treeniä rapakon takana

Kuten Miksu aiemmin mainitsi olen tosiaan parin viikon korkeanpaikan leirillä=lomamatkalla Los Angelesissa. Loma on pitänyt sisällään liikuntaa melko runsaasti. Olen tehnyt pyörälenkkiä Santa Monican rantaa pitkin, kiivennyt Hollywood kyltille auringon paahteessa, käynyt juoksulenkillä pitkin Hollywoodin katuja, juossut ja kävellyt vuorta ylös Runyon Canyon puistossa. Tänään kävin tekemässä salitreenin legendaarisella Muscle beach avosalilla, jossa pääsee treenaamaan ulkoilmassa rannalla. Alla pari kuvaa salilta

Sukellus tuntemattomaan ja hieman rullaluistelua

Forecan sääasiantuntijat ovat viime päivinä iloksemme tiedottaneet lähiaikojen olevat ilmastoltaan lämpimiä ja pilvipoutaisia. Tässä innostuneena olen löytänyt itseni useasti luistelubaanalta. Tämä on tietenkin osaltaan vähentänyt salitreenausta, tosin väliaikaisesti, jahka Suomen suveen lähtemättömästi kuuluva kesäkuinen räntäsade ottaa vääjäämättömästi vallan.

Rullaluistimet sateensuojassa

Maanantaina luistelin 20 km työpaikalleni ja tiistaina tein saman reissun vieläpä edestakaisin. Sade yllätti paluumatkalla, mutta ehdin bussipysäkin katokseen ennen kuin pyöränlaakerit menivät vaihtokuntoon. Keskiviikkona tein rentoa lenkkiä töiden jälkeen ja olin ehtinyt noin 11 km, kunnes Kehon kuntoilufakiiri ja Menkalan markiisi, Rautahumpassa useasti vieraillut fitnessmaakari Timpa pirautti NMT/ARP-laitteeseeni. Päätimme, että Timpa tulisi seuraksi luistelulenkille. Luistelutaidot ovat Timpalla tunnetusti hieman puutteelliset, joten hän päättikin liittyä seuraani lenkkitossujen kera.
 

Timpan uljasta menoa, luistimilla pysyi perässä
vain vaivoin

Hyvät Rautahumpan lukijat, arvatkaapa muuttuiko luistelulenkkini keskinopeus Timpan mukaantulon jälkeen? Ehei! Timpa nimittäin paukutti seuraavat 14,8 km 67 minuutissa, eli keskimäärin 13,5 km/h ja noin 4min 30sek kilometrivauhtia. Tehkääpä perässä, hyvät sukkahousumiehet ja -naiset. Nöyryytykseni oli täydellinen kun aikani luistimilla steppailtuani päätin kokeillla oikeaoppista pesäpallosyöksyä ottaen vauhtia asfaltissa olevasta railosta. Hampaat olivat kuitenkin pikaisen päässälaskun jälkeen kokolailla tallella. Huomenna taas rullilla töihin ja kenties 45 km tiedossa. Mutta missä on Pete?