Rautahumppa haluaisi lisätä kuvan jokaisen jutun yhteyteen, mutta tällä kertaa mennään pelkällä tekstillä. Tänään päivän treenisaliksi valikoitui uusittu sali työpaikkani lähellä, sama paikka jossa olemme muun muassa todistaneet Asessori-Teemun mallikasta treenia. Kaduilta kuulemamme sanan perusteella Teemu on laittanut kuntoilussaan niin sanotun ison vaihteen silmään ja mies onkin hoikistunut sekä kerännyt lihasta silmin nähden sitten viime näkemän. Posketkin punoittavat tervehenkisesti. Iltasalilla Teemua ei kuitenkaan näkynyt, koskapa oli suorittanut harjoitteensa jo aamutuimaan.
Aamun virkkuudelle on syynsä sillä kyseinen sali on arki-iltaisin mitä ruuhkaisin. Huolimatta salin kohtuullisesta koosta ja laitteiden lukumäärästä, lähes kaikkiin laitteisiin ja suoristuspaikkoihin oli ruuhkaa. Varsinkin lämmittelylaitteet olivat sen verran kovassa käytössä, etten edes yrittänyt alussa juoksumatolle vaan tein lämmittelyt kuntopyörällä ja crossarilla.
Tämän jälkeen alkoi soveltaminen, josta PT:mme Johanna on usein meitä kuumottanut. Vieraassa (ja ruuhkaisessa) salilla suorituspaikat houkuttavat kokeilemaan uusia juttuja tai kärsimättömän kanssaliikkujan niskaan porautuva katse tekee sarjoista hosuvia ja kiire seuraavaan liikeeseen on ilmeinen. Tein alkuun leukoja kaikkiaan 7 toistoa x 4, joissa vaihtelin leveätä ja kapeaa myötäotetta. Sitten pitkästä aikaa vatsoja miinuspenkillä, penkkipunnerrusta 60 kilolla, sitten ylätaljavetoja ja alataljahauksia. Liikeet päätin Lisäpaino-Timpan bravuriin, eli liikkeeseen, jossa kahvakuula tempaistaan maasta rinnan kautta ylös pään yläpuolelle. 30 toistoa molemmilla käsillä sai kyllä sykkeen kohoamaan.
Lopuksi pääsin juoksumatolle pienen jonotuksen päätteeksi. Salin kiivas käyttöaste oli tällä välin saanut ilman hyvin sakeaksi, joten päätin 22 juoksuminuutin riittävän. Nopeudeksi asetin 11,4 km/h, joten ajassa taittui 4 km treenihetken sinetiksi.
keskiviikko 3. lokakuuta 2012
lauantai 29. syyskuuta 2012
Arvoisat naiset ja naisen mieliset
 |
| 29.7.2012, Bothnian Sea (72 kg) |
Näin vaakasuoran vesisateen ja mustanpuhuvien syysiltojen houkuttaessa entistä rasva- ja sokeripitoisempien lohtuherkkujen pariin, onkin mitä mainioin hetki muistella niitä kesäisiä päiviä, jolloin moninainen urheilu sekä etenkin onnistunut ja pieteetillä ylläpidetty ruokavalio paljasti iki-ihran alta joitakin lihasryhmiä. Tosin vain vuorokaudeksi pariksi, vaatimattomien muskeleiden jälleen vääjäämättä peittyessä entistäkin robustimpien rasvakertymien alle kuten tarujen kaupunki aaltoihin Nils Holgerssonin loputtomissa meriselityksissä.
 |
| 24.7.2011, Lake Ontario (78 kg) |
tiistai 25. syyskuuta 2012
Weekend & Gym
Last weekend was an extremely important period in our campaign in fighting against the body fat. Especially now when I just spent 2 days in seminar, eating more and more in every moment. In addition, Pete is suffering some kind of post-traumatic stress due to certain hard times at work. That has brought couple of extra pounds to his waist also. However, Pete called me on Friday evening and we decided to do some workout next morning.
On Saturday morning, Pete sent several SMS to me and suggested that we'd go a little bit later than agreed. Finally, we entered the gym and had privileged to do workout all by ourselves. Pete asked which day routine I had, but I told that I lost my routine paper long time ago. So Pete did some stomach and chest routines, while I did chin-ups and kettlebell, which is red flag for Pete, by the way.
On Sunday, after serious eating in the previous evening's party, our mutual self-reproach was so enormous that we needed extra hard workout. Pete was focusing on his legs while I did some dumbbell lateral raise. However, I felt some pain in my shoulder blade area and asked Pete to perform hard karate strike to my back. That helped, but I felt that I need treadmill now. Six weeks ago I did a very good bargain, when I found my favourite running shoe model at the clearance sale. I have had five pairs of Brooks Trance's and before that two or three pairs Brooks Adrenaline's. Those Trances are really my favourite shoes. I could wear them for marathon immediately after opening the box.
 |
| Pete and Kettlebell closer than ever |
On Saturday morning, Pete sent several SMS to me and suggested that we'd go a little bit later than agreed. Finally, we entered the gym and had privileged to do workout all by ourselves. Pete asked which day routine I had, but I told that I lost my routine paper long time ago. So Pete did some stomach and chest routines, while I did chin-ups and kettlebell, which is red flag for Pete, by the way.
 |
| Brooks Trance - fit way better than Asics and the rest |
perjantai 21. syyskuuta 2012
Torjuntavoitto seminaariherkuista
Kuten Rautahumpan uskolliset lukijat hyvin tietävät, en voi tunnustautua varsinaiseksi kulinaristiksi. Päiväappeeksi riittäisi aivan hyvin paistijauheliha, raejuusto ja kenties jälkiruuaksi päärynä. Juomaksi tietenkin kevytmaitoa. Silloin tällöin hyvää ruokaa on kuitenkin saatavissa ja kyllähän sellainen aina minulle kelpaa.
Herkkupöydät notkuivat jälleen 2-päiväisellä seminaarimatkallani Helsinkiin. Onnekkaana peijoonina minulla oli mahdollisuus herkutella parilla aterialla vieläpä toisten laskuun ja otin kiitollisena tämän mahdollisuuden vastaan. Seminaari-/koulutus-/kokous-/palaveri- sekä konferenssimatkat ynnä lukuisat samansisältöiset kiireisen profession perusvaatimukset näkyvät usein vyötäröllä, sillä junassa istumiset ja aamuyöllä heräämiset saavat herkän aineenvaihdunnan jo valmiiksi sekaisin ja kehon hiilihydraatteja huutamaan.
Keskiviikon herkuista ohittamaton oli harvinaisen maistuva perunasalaatti, joka ei varsinaisesti ole ikinä ollut itselleni mikään ehdoton suosikki. Ehdoton kohokohta löytyi kuitenkin jälkiruokatrackiltä, jossa oli ilmeisesti ravintolan omaa tuotantoa olevaa, paksua ja kermaista vanilijakastiketta. Yletön mässäily ja kunniaton herkuttelu näkyivät vyötäröllä lähes samantien ja päätin siltä istumalta ottaa seuraavana päivänä luulot pois tältä kurittomalta ja veltolta keholta.
Aamu valkeni raikkaana ja heräsin virkeänä suorittamaan päivän ensimmäistä liikuntasuoritetta. 7,5 kilometriä löysää lenkkeilyä Töölönlahden, tuon urbaanien lifestylekuntoilijoiden mekan ja Olympiastadionin maisemissa. Paavo Nurmikin katseli patsaastansa käsin hyväksyvästi. Ensiapu kasvavaan vyötärönympärykseen oli saatu.
Iltapäivän junamatka Pirkanmaalle osoitti, että vielä on paljon tehtävää. Lähdinkin iltasalille ja juoksin alkuun kilometrin. Tämän jälkeen 7 + 7 + 7 + 4 leukaa kapealla otteella. Sitten oli vuorossa Peten alltimefavourite, eli kahvakuulan perusheilautus. Syke kävi vielä leukojen jälkeen korkealla. Helpotusta en itselleni antanut vaikka vatsa kipuilikin, eikä olisi halunnut enään liikuntaa.
Vipunostot maaten ja perään kapea penkki. Jostakin syystä vain yhdeksän toistoa /sarja oli tänään riittävä määrä. Väliin vatsalaite ja sitten sovelsin alataljaan yhdenkäden kahvan ja tein ruohonleikkurin vetokäynnistystä muistuttavaa olkapääliikettä aikani.
Lopuksi menin taas juoksumatolle ja huomasin olevani yksin koko paikassa. Kyseisellä salilla mattoon saa maksimissaan vain 20min ohjelman ja ekan 20 minuuttisen jälkeen oli todella suuri kiusaus lopettaa siihen. Jatkoin kuitenkin toisen stintin ja sain yhteensä 6,5 km loppujuoksua. Siispä veryttelyjen ja aamujuoksun kanssa 15 km:n päiväjuoksusaldo ja päälle tunti salitreeniä. Nam!
Herkkupöydät notkuivat jälleen 2-päiväisellä seminaarimatkallani Helsinkiin. Onnekkaana peijoonina minulla oli mahdollisuus herkutella parilla aterialla vieläpä toisten laskuun ja otin kiitollisena tämän mahdollisuuden vastaan. Seminaari-/koulutus-/kokous-/palaveri- sekä konferenssimatkat ynnä lukuisat samansisältöiset kiireisen profession perusvaatimukset näkyvät usein vyötäröllä, sillä junassa istumiset ja aamuyöllä heräämiset saavat herkän aineenvaihdunnan jo valmiiksi sekaisin ja kehon hiilihydraatteja huutamaan.
Keskiviikon herkuista ohittamaton oli harvinaisen maistuva perunasalaatti, joka ei varsinaisesti ole ikinä ollut itselleni mikään ehdoton suosikki. Ehdoton kohokohta löytyi kuitenkin jälkiruokatrackiltä, jossa oli ilmeisesti ravintolan omaa tuotantoa olevaa, paksua ja kermaista vanilijakastiketta. Yletön mässäily ja kunniaton herkuttelu näkyivät vyötäröllä lähes samantien ja päätin siltä istumalta ottaa seuraavana päivänä luulot pois tältä kurittomalta ja veltolta keholta.
Iltapäivän junamatka Pirkanmaalle osoitti, että vielä on paljon tehtävää. Lähdinkin iltasalille ja juoksin alkuun kilometrin. Tämän jälkeen 7 + 7 + 7 + 4 leukaa kapealla otteella. Sitten oli vuorossa Peten alltimefavourite, eli kahvakuulan perusheilautus. Syke kävi vielä leukojen jälkeen korkealla. Helpotusta en itselleni antanut vaikka vatsa kipuilikin, eikä olisi halunnut enään liikuntaa.
Vipunostot maaten ja perään kapea penkki. Jostakin syystä vain yhdeksän toistoa /sarja oli tänään riittävä määrä. Väliin vatsalaite ja sitten sovelsin alataljaan yhdenkäden kahvan ja tein ruohonleikkurin vetokäynnistystä muistuttavaa olkapääliikettä aikani.Lopuksi menin taas juoksumatolle ja huomasin olevani yksin koko paikassa. Kyseisellä salilla mattoon saa maksimissaan vain 20min ohjelman ja ekan 20 minuuttisen jälkeen oli todella suuri kiusaus lopettaa siihen. Jatkoin kuitenkin toisen stintin ja sain yhteensä 6,5 km loppujuoksua. Siispä veryttelyjen ja aamujuoksun kanssa 15 km:n päiväjuoksusaldo ja päälle tunti salitreeniä. Nam!
tiistai 18. syyskuuta 2012
Un café solo
Pete oli päättänyt painua joksikin aikaa maan alle, sillä takavuosien tanssijärjestäjät olivat saaneet vihiä miehen olinpaikasta ja alkaneet kiusallisesti penätä aikoinaan Petelle suorittamiaan ennakkomaksuja. Myöskään Timpaa ei tänään salilla näkynyt, joten painelinkin salille täysin omien suosikkiliikkeitteni pariin.
Paitsi että juoksumatto ja crossari olivat varattuja, olin myöskin unohtanut salikenkäni kotiin, joten tein alkuveryttelyn kuntopyörällä. Laite on minulle mitä vastenmielisin ja yleensä pienikin polkusessio jämähdyttää reisilihakset toimimattomaan kuosiin. Kuusi minuuttia tuli kuitenkin tehtyä, jonka jälkeen siirryin leuanvedon pariin. Tein kapealla paralleelikahvalla 4 x 7 sarjan ja ihan hyvin meni. Yritin tempoa kehon yläasentoon oikeaoppisiesti rinnan kautta. Tämän jälkeen tein 4 x 10 kulmasoutusarjat 25 kg:n käsipainoilla. Seuraavaksi vipunostot sivuille seisten. 8 kiloa per käsi ei tuntunut tänään ollenkaan liian raskaalta. Ehkä ensi kerralla menisi jo 9 kg. Sitten uskaltauduin smith-laitteeseen, jossa tein seisaaltani pientä pystypunnerrusliikettä. Kapea penkki oli jo mielessä mutta maltoin tänään jättää kyseisen liikkeen tekemättä. Olkapäät olivatkin jo tulessa.
Tämän jälkeen tein 2 x 15 sarjat 60 kg:n selkälaitteella ja 2 x 10 suorat ja 2 x 10 vinot vatsalihakset. Lopuksi tein PT Johannalta opitun hiihtoliikkeen ylätaljalla. 55 kiloa painopakassa antoi jo kyytiä alavatsalle, jota piti liikepuhtauden vuoksi jännittää aika tavalla. Päälle 5,64 km:n leppoisa ulkolenkki.
Paitsi että juoksumatto ja crossari olivat varattuja, olin myöskin unohtanut salikenkäni kotiin, joten tein alkuveryttelyn kuntopyörällä. Laite on minulle mitä vastenmielisin ja yleensä pienikin polkusessio jämähdyttää reisilihakset toimimattomaan kuosiin. Kuusi minuuttia tuli kuitenkin tehtyä, jonka jälkeen siirryin leuanvedon pariin. Tein kapealla paralleelikahvalla 4 x 7 sarjan ja ihan hyvin meni. Yritin tempoa kehon yläasentoon oikeaoppisiesti rinnan kautta. Tämän jälkeen tein 4 x 10 kulmasoutusarjat 25 kg:n käsipainoilla. Seuraavaksi vipunostot sivuille seisten. 8 kiloa per käsi ei tuntunut tänään ollenkaan liian raskaalta. Ehkä ensi kerralla menisi jo 9 kg. Sitten uskaltauduin smith-laitteeseen, jossa tein seisaaltani pientä pystypunnerrusliikettä. Kapea penkki oli jo mielessä mutta maltoin tänään jättää kyseisen liikkeen tekemättä. Olkapäät olivatkin jo tulessa.
Tämän jälkeen tein 2 x 15 sarjat 60 kg:n selkälaitteella ja 2 x 10 suorat ja 2 x 10 vinot vatsalihakset. Lopuksi tein PT Johannalta opitun hiihtoliikkeen ylätaljalla. 55 kiloa painopakassa antoi jo kyytiä alavatsalle, jota piti liikepuhtauden vuoksi jännittää aika tavalla. Päälle 5,64 km:n leppoisa ulkolenkki.
perjantai 14. syyskuuta 2012
Flunssan jälkeinen salikeikka (feat. Timpa)
Viime viikon maanantaina suoritin tavattoman rohkaisevan saliharjoituksen 6 km:n mattojuoksuineen ja leuanvetoineen kaikkineen. Spedemäinen itseonnitteluni jäi lyhyeksi, kun noin tunnin viipeellä treenin jälkeen koin ankaran ja ylähengitystie-eritteillä featuroidun aivastuskohtauksen, joka sittemmin realisoituikin kohtuullisen harmilliseksi syysflunssaksi. Swing-spesialisti Pete olikin jo yhteisellä fox-keikallamme köhinyt siihen malliin, ettei performoijayhteisön yleiskontaminaatio liennyt yllätys. Kun flunssa sitten tiistaina löi oikein kunnolla ylle, aloin laskea päiviä seuraavaan treeniin. Lenkille pääsinkin vasta tämän viikon keskiviikkona, puolikuntoisena ja laahustaen. Kymmenen ja puoli kilometriä tuskaa, ahdistusta ynnä aivastuskohtauksia.
Tänään perjantaina, yksitoista päivää flunssaoireiden havaitsemisen jälkeen saatoin jo uskaltautua salille. Työnantajani kannusti tointani perinteisellä 16 euron liikuntasetelinipulla ja lisäksi itse Viholan väätäinen ja Tyrkkölän tommyekblom, lisäpaino-Timpa oli lupautunut kanssani treenin pariin. Pete oli kadulla kuulemani wordin mukaan pakannut toiveikkaana sutipussiinsa extrajämäkät jazz-risut ja matkannut Finnjetillä Travemünden kautta Berliiniin, Rammstein-orkesterin koesoittotilaisuuteen.
Lisäpaino-Timpa ei urheilullisista (ja orheilullisista) geeneistään huolimatta juurikaan sorru liikuntasuorituksilla elvistelyyn. Tästä huolimatta tämä remonttityömaiden iso D vilautti huikeita juoksunopeuksiaan Endomondonsa välityksellä heti salirupeamamme alussa. Timpan kanssa mittelimme tänään staminoitamme leuanvedossa, ranskalaisessa punnerruksessa, smith-penkissä, ylätaljaojentajissa ja vatsa+selkälaitteissa. Viereisen ryhmäliikuntasalin ollessa vapaana Timpa halusi myös treenata tasokkaita taekwondo-potkujaan, meikäläisen toimiessa harjoituskilven pitelijänä. Mustelmilta ja venähdyksitä onneksi vältyttiin. Vielä mukaan 3 km:n mattojuoksut niin treeni oli valmis.
Tänään perjantaina, yksitoista päivää flunssaoireiden havaitsemisen jälkeen saatoin jo uskaltautua salille. Työnantajani kannusti tointani perinteisellä 16 euron liikuntasetelinipulla ja lisäksi itse Viholan väätäinen ja Tyrkkölän tommyekblom, lisäpaino-Timpa oli lupautunut kanssani treenin pariin. Pete oli kadulla kuulemani wordin mukaan pakannut toiveikkaana sutipussiinsa extrajämäkät jazz-risut ja matkannut Finnjetillä Travemünden kautta Berliiniin, Rammstein-orkesterin koesoittotilaisuuteen.
Lisäpaino-Timpa ei urheilullisista (ja orheilullisista) geeneistään huolimatta juurikaan sorru liikuntasuorituksilla elvistelyyn. Tästä huolimatta tämä remonttityömaiden iso D vilautti huikeita juoksunopeuksiaan Endomondonsa välityksellä heti salirupeamamme alussa. Timpan kanssa mittelimme tänään staminoitamme leuanvedossa, ranskalaisessa punnerruksessa, smith-penkissä, ylätaljaojentajissa ja vatsa+selkälaitteissa. Viereisen ryhmäliikuntasalin ollessa vapaana Timpa halusi myös treenata tasokkaita taekwondo-potkujaan, meikäläisen toimiessa harjoituskilven pitelijänä. Mustelmilta ja venähdyksitä onneksi vältyttiin. Vielä mukaan 3 km:n mattojuoksut niin treeni oli valmis.
keskiviikko 5. syyskuuta 2012
Post-foxtrot experience
During the past days, the first breeze of autumn can be felt in the air. Afternoon was rather rainy, however in the evening the weather turned out quite sunny. Last weekend, Pete and I were having some serious foxtrot and humppa experience, the rare act of turikais-music beyond average imagination.
Therefore, immediately after the weekend I felt the powerful need to clear my mind and recover my rather sensitive mental balance to back in business. Visiting to the gym was my only choice. At first, I run 1k on the treadmill as always. Then I did some chest routines and my favourite workout, neutral grip dumbbell bench press, the one where you keep yours elbows near torso at the starting position. Because I had some pause since the last heavy training, I took a little easier than normal, but it felt quite efficient anyway.
Chin-ups or pull-ups are always a very good indicator of how your strength and anaerobic fitness has been developing. However, the grip from straight chin-up bar is rather awkward and I always prefer parallel handles if those are available. As there is only one straight chin-up bar in our regular gym I took parallel handles from lateral pull down machine and just attached it over the bar (see the picture). Despite the inclined grip the chin-up position it was so much better for me.
And 4.5k running to the end. A good post-foxtrot experience, as always.
Therefore, immediately after the weekend I felt the powerful need to clear my mind and recover my rather sensitive mental balance to back in business. Visiting to the gym was my only choice. At first, I run 1k on the treadmill as always. Then I did some chest routines and my favourite workout, neutral grip dumbbell bench press, the one where you keep yours elbows near torso at the starting position. Because I had some pause since the last heavy training, I took a little easier than normal, but it felt quite efficient anyway.
Chin-ups or pull-ups are always a very good indicator of how your strength and anaerobic fitness has been developing. However, the grip from straight chin-up bar is rather awkward and I always prefer parallel handles if those are available. As there is only one straight chin-up bar in our regular gym I took parallel handles from lateral pull down machine and just attached it over the bar (see the picture). Despite the inclined grip the chin-up position it was so much better for me.And 4.5k running to the end. A good post-foxtrot experience, as always.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)