Vauhtia juoksumatolta

Viime aikoina olemme Pete-Petterin kanssa ajautuneet massakauden lumoihin. Tahtomattamme ja vahingossa tosin. Osin itsepetoksellisista syistä pohdiskelimme, että miehinen keho olisi kenties vastustamattomampaa sorttia hieman jyhkeämpänä. Samaan aikaan pimenevät illat ovat saaneet makuhermot himoitsemaan rasvaa ja sokeria ikään kuin vastapainoksi kaamoksen kurjuudelle. Toisaalta lumeton, viileämpi ajanjakso houkuttaa myös juoksulenkeille joka on, kuten kaikki tiedämme, erittäin tehokas liikuntamuoto. 1000 kcal lähtee minun kokoiseltani Obelixilta reilussa puolessatoista tunnissa. Harmillista on vain se, että liikunnan tuoma eufooria yhdistettynä tilapäiseen vatsan litistymiseen saa kämmenet ahmimaan herkkuja ääntä kohden ainakin 3000 kcal:n edestä per lenkki.

Toissa sunnuntain erikoisvenkura - paluumatkalla samat maisemat

Kuuleman mukaan monet vasta- ja vatsa-alkajat juoksevat iltalenkkinsä liian lujaa. Itse olen tätä nykyä alkanut juoksemaan hyvinkin hitaasti. En ainoastaan ns. pitkiä lenkkejä, vaan kaikki muutkin lenkit. Vauhti lipsahtaa mäkisessä maastossa 7 minuuttiin per km, vaikka välillä saan 5:30 kilometriaikojakin Endomondoon. Yksi ratkaisu on salitreenien yhteydessä tapahtuneet mattovedot. Matolla ei tarvitse huolehtia, ettei raskaan vedon jälkeen jaksaisikaan enää palata lähtöpaikkaan. Olenkin ottanut viime päivinä tavaksi lisätä vauhtia joka kilometrille, kuten aiemmin kerroin. Esimerkiksi 10-11-12 km/h sarjoina. Viime kokeilin matolla neljää kilometriä, josta viimeisen juoksin 14 km/h, eli miltei lisäpaino-Timpan pitkän lenkin pacea. Aikaa meni siis 4:17 per km. 3k:n Cooperiin on siis vielä matkaa, mutta vauhtiharjoitusten tehon kyllä huomasi iltalenkeillä. Torstainakin juoksin tokan ja kolmannen kilometrin vanhasta muistista vaivatta alle kuuteen minuuttiin per km.

Vauhti ei päätä huimaa, mutta toisaalta kaloreita kuluu

Selkään on nyt vain tullut jokin kramppi, ilmeisesti salilta vipunostoissa tai ranskalaisissa. Oikean lavan seutu jäykistyy kummallisesti heti kun otan muutaman juoksuaskeleen. Vasta 1/2 tuntia juostuani selkä alkaa rentoutua. No, eteenpäin on menty - ja lopussa saatiin kulma.