Intervalli

Opiskelin varhaisnuoruudessa musiikinteoriaa, jossa olin vain hieman lahjakkaampi kuin vaikkapa espanjankielessä, jonka perusteet aloitin eräässä tutuksi tulleessa opinahjossa kolmena vuotena peräjälkeen. Säveltapailun kiihkeimpiä hetkiä olivat muun muassa intervallien tunnistamiset, joita helpotimme erilaisin muistisäännöin. Esimerkiksi kvartin sävelero on sama kuin tipe-tipe-tiptapissa ja pieni seksti alkaa samoin kuin Karjalan kunnailla -kappale.

Kokeilin tuossa eräänä päivänä intervalliharjoittelua myös kuntosalilla. Yritin vetää leukoja aina edellistä sarjaa kiivaamalla tahdilla. Leuoissa on se mielenkiintoinen puoli, että jos sarjan lopussa kädet päästää liian rennoiksi, ei taatusti pääse enää ala-asennosta ylös. Toki voimatkin ovat lopussa, mutta luulen että kyseessä on ennen muuta uskonpuute. Säästin kuitenkin voimia mattojuoksuun, jossa varsinainen intervallikoetus tapahtui. Ensimmäinen kilometri meni 9,4 km/h:n vauhdilla, seuraava 10 km/h, sitten 11 km/h ja lopuksi 12 km/h. Oikea polvi alkoi kipuilemaan ja mietinkin ovatko kilometrit lopultakin tulleet täyteen, sillä polveni eivät juurikaan ole oireilleet. Onneksi kipu hellitti heti kun hidastin vauhdin taas 9,4 km/h:n vauhtiin, jota jaksoin pari vielä reilut pari kilometriä. Mukava harjoitus kuitenkin ja ikäänkuin piste kaiken muun treenin lopuksi tehtynä.

Ensi sunnuntaina olisi Pirkan hölkkä, johon olen osallistunut neljä kertaa, vuosina 2005, -06, -08 ja -09. Nyttemmin olen jättänyt osallistumatta milloin milläkin tekosyyllä. Vuosi sitten kyllä jo ilmoittauduinkin, mutta jäin pois sairauden vuoksi. En kylläkään oman sairauden, mutta syytä siinäkin. Olisi kiva mennä taas, mutta tulevana viikonloppuna saattaa tulla vettä kaatamalla. Pieni sade ei menoa haittaa, mutta runsaat lätäköt yli kolmen tunnin suorituksessa alkavat varmasti kyrsiä. Toisaalta haluaisin olla ennätysvireessä jos kerran pitää vaivautua sunnuntaiaamulla yhdeksäksi aina Valkeakoskelle asti.