Juoksua ja foksia

Tiettymättömien selkosten uuttera savottamies Pete eksyi kanssani paitsi salille, nyt myös foksille, sillä hyväkuntoisiksi itsemme trimmanneina suoritimme pitkästä aikaa musiikillista performointia eräässä tilaisuudessa. Vaikka olen käynyt salilla ahkerasti koko talvikauden, olen kuluttanut siellä aikani lähinnä krossarilla fitness-lehtiä selaillen.

- Ei selkää, ei vatsaa, eikä varsinkaan jalkoja, kun mun ei tartte, kuuluu vastaukseni Peten tiedustellessa päivän salitreenin muotoa. Yhteistreeniin on tarjolla siis vain hauista, olkapäitä sekä ojentajia. Kenties rintaliikkeisiinkin saatan toisinaan heltyä.

Peten kanssa olemme kuitenkin rehkineet salilla antaumuksella. Jostain syystä maksimipainomme ovat ikään kuin vaihtuneet eri liikkeissä. Siinä missä olen nyt kunnostautunut pystypunnerruksissa, Pete on (vanhana lyömäsoittajana) kiilannut ohitseni mm. käsipainoilla tehtävissä penkkiliikkeissä.

Nyt, lumien sulettua olen aloitellut juoksukautta, vaikkakin maltillisesti hitailla vauhdeilla. Endomondosta voin todeta, että vihreä juoksupalkki on kuukausittain kasvanut, mutta talven luistelukilometrejä on vielä ennen rullailukautta vaikea saada korvattua juoksemalla.  Ehkä se tästä.

Routa saliin porsaat ajaa

Pitkään sai vesi virrata Emäkosken sillan alta, kunnes onnistuimme sopimaan yhteisen salihetken kantasalillemne Nokialle. Pete retosteli hankkimansa polkupyörän ansiosta kohonneella yleiskunnollaan ja yhdyin itsekin vastaavaan veisuun, koska koin viime aikaisen treenimääräksi huomattavaksi. Kauaa ei selkääntaputtelutuokiomme kestänyt kunnes huomioimme jäntevän hahmon  kääntävän treeniväen päitä - Lisäpaino-Timpa oli astunut saliin.

Pete innostui rykimään pystypunnerruksia smith-penkissä ja päätimmekin tehdä yhdessä lisääkin olkapääliikkeitä. Peten tuotua 12,5 kiloiset käsipainot lähimaastoon, päätin alistaa poikia vahvuusalueellani ja onnistuinkin muutamassa varsin puhtaassa vipunostossa sivuille kyseisillä painoilla. Timpa löi nyrkkeilysäkkiä kiinnityskoukun päälle käyvällä innolla ja vieraili välillä naapurissa tekemässä olympia-nostojaan. Peten kanssa paheksuimme yleisesti Timpan häilyväistä rytmiä ja selkeiden sarjojen välttelyä, ihaillen kuitenkin samaan aikaan tuota harvinaisen virtaviivaista kehoa. Tietenkin vain miehekkäällä latino-tavalla.

Constant Motion

According to my Endomondo logs, the first week of April was particularly active for me. After my work-related trip to north, I spent only a few days on my home ground before traveling even norther location. The main goal, once again, was to consume more calories than receive. That's hard goal for sure, considering the irresistible delicacies that waited me there. Traveling by train, plane or car for several hours has negative influence to my digestive system. So, I had no choice but exercise even harder.

As you see there is rather large variety of different sports in the Endomondo graphic. I even did some cross-country skiing, but I have admit that my technique needs some corrections on that area. Also alpine skiing was on the menu and everything went well. Evenings I spent with crosstrainer and on the end of the week I started my running season with 16 kilometres run.

FW: (Jää)hyväiset jääradoille

Palmusunnuntaisesta pikkunoitainvaasiosta selvittyäni suuntasin luisteluhaluisena kohti aurinkoisia jääbaanoja. Aluella oli havaittavissa poikkeuksellisen runsasta kansainvaellusta, mutta puitteet nautinnolliselle luistinsessiolle olivat muhevat. Vaikka sain aikaiseksi vain peruskympin, olin mielissäni, sillä pitkittyneestä Fennoskandiaa piinanneesta pakkasjaksosta huolimatta arvelin kauden olevan vääjäämättä päättymässä.

Asia realisoituikin heti kiirastorstaina, kun läksin samaiselle träkille, joka nyt kylpikin iltapäiväauringon paahteessa reilusti plusasteisena. Rata, jonka huollon mainittiin talvelta päättyneen, näytti päällisin puolin aivan kelvolliselta. Asettaessani massiivisen ruhoni pelkästään toiselle luistimelle, se painui kuuman voiveitsen tavoin huokoisen jääpinnan läpi. Välillä jää tosin kesti normipotkujenkin alla, mutta päätin edetä mukaan varaaminen sauvojen turvin tasatyöntöjen avulla. 10,5 km:n jälkeen olin nauttinut kyllikseni auringonvalosta ja jätin jäät taakseni tältä talvelta.

Talven luistelusaldoksi jäänee täten 350 kilometriä.

Pääsiäisen juhlasyömingeiltä en kyennyt välttymään tänäkään keväänä ja yritin kontrata asiaa lenkkeilyharrastusta virittelemällä. Pyhien aikana suoritin 8.6, 7.5, 7,3 ja 7,3 kilometriset lenkit lumen alta paljastuneella, pitävällä alustalla. Maanantai-iltainen lenkki aution kaupungin halki oli erityisen hieno. Tietenkin lukuunottamatta sulaneen lumen alta nousseen koirajätösten aromaattista scenttiä. Vaikka tiedänkin, että vain muutamat edesvastuuttomat kennelistit tuosta kelpo harrastajakunnasta jättävät jätökset lumituiskujen armoille, ihmeellinen ja yllättävä lienee se jokakeväinen lemu, joka kuukausien takaisesta, jo kauan sitten unohdetusta tapahtumasta hauvelin omistajankin tavoittaa.