![](https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh_i2k5jHBnNScBCoYOuVybhBwT5QVFaBvo4GaWIc_lKRwjTLZ5Fbg9G3XMG6KCpIEAXjUNS_A8w5IaKcUCRnToOpEF0LI94ok3RX-pMT-Z8vqeZ6PAG17YaV_S2zc0r2r-vvGzJDkelQk/s1600/image.jpg)
Ensipotkut suoritin epäuskon vallassa - onko railoja, kohvaa, röpöä, sulaa tai heikkoa jäätä? Lopulta aloin uskoa että loistokunnossa olevaa luisteltavaa riittäisi lähes silmänkantamattomiin. Lounaasta puhaltava 3-4 sekuntimetrin tuuli tosin muistutti, ettei kaikkia voimia kannattaisi ainakaan sauvoittaluistelijan tuhlata myötätuuliosuuksilla. Hieman harmittaa, etten ottanut asiakseni tehdä kunnon vaellusta esim. Tampereelta Kuruun, nyt kun jää oli paraimmillaan. Viikon useat salitreenit olivat vieneet terän myös luistelusta, mutta jaksoin kuitenkin yli 70 kilometriä neljän luistelukerran aikana. Pisteenä i:in päällä kokeilin hiukan vauhtimenoakin ja nyt ennätys kilometrillä on 1:52. Tuota myötätuuliennätystä tuskin saan radalla ihan äkkiä rikottua.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti