Olkapäät liekeissä

Viime viikonlopun juoksukokeilu ei varsinaisesti sytyttänyt Rautahumpassa juoksukärpästä. Samaan aikaan loskakelit ovat tehneet selvää luistelumahdollisuuksistani. Ylimääräinen energia onkin kulunut tutuksi tulleeseen tapaan kuntosalin melskeessä. Varsinaiset lihasryhmäpäivät ovat tätä torstaita lukuunottamatta jääneet vähille ja olenkin kuluttanut iltatunnit lähinnä krossaria polkien.

Tänään suunnitelmissa ollut olkapääpäivä onnistui ainakin lihaksistossa tuntuvan poltteen perusteella. Tein alkukrossarivedon jälkeen kymmenen toiston sarjan leukoja leveällä myötäotteella. Tämän jälkeen kolme yhdeksän toiston sarjaa kapealla neutraaligripillä kymmenen kilon lisäpunnuksella - Onneksi löysin isomman laikan naapuritreenaajien kateutta lisäämään. Tämän jälkeen tein bravuuriliikkeeni vipunostot sivuille jälleen kolmessa yhdeksän toiston sarjassa 9 kg:n käsipainoilla. Samat punnukset olivat käytössä myös vipunostoissa eteen - 3 x 9 toistoa, kuinkas muuten. Sitten pystypunnerruksia istuen 17,5 kilon käsipainoilla. Painavammatkin olisivat menneet, mutta niitä on vaikea nostaa lähtöasentoon, seli-seli, light engineer. Viimeistely alataljalla vipunostoja jäljittelevällä liikkeellä ja lopuksi 50 vatsarutistusta. 40 minuutin loppukrossari meni taas blogipostausta kirjoitellessa. Mukavalta tuntuu.

Viime kuukaudet ovat olleet itselläni harvinaisen flunssavapaata aika, kun otetaan huomioon parin vuoden takainen räkätauti/2kk-tahti. Silloinkaan se ei voinut johtua ainakaan liikunnan puutteesta, mutta jokin muutos terveempää olotilaa kohti on kuitenkin tapahtunut. Paino huitelee edelleen 79 kilossa, mutta vyötärönympärys ei onneksi ole augmentoitunut.

Pääsin alkuviikosta salille itsensä monsieur Lisäpaino-Timpan seurana. Olkapäätään surkutteleva karpaasi jätti käsiliikkeet vähemmälle, mutta rutisti puolentunnin juoksumattopyrähdyksen keskinopeudella 15 km/h, eli se siitä toipilaanaolosta. Parahiksi Timpa ehti todistamaan, kun onnistuin ensi kertaa 20 toiston leukasarjassa.