Tohlopin luistelurata 51/2018

Tohloppi - 23.12.2018

Rautahumpan toimitus-, hangaround- ja vieraskynäpiireissä ei juuri tapaa niitä kelpo kanssakuntoilijoita, joita kunnon väen tarjoama joulumuona ei armottomalla intensiteetillä turvottaisi. Poikkeuksena tietenkin jäntevän joogaruhon omaava Alinenjärven antilooppi ja Hasselbackan hallusinoija, Lisäpaino-Timpa. Meidän muiden itsepetoksessa mässäilijoiden onkin pyrittävä kuluttamaan pyhien kerryttämät Michelin-muodot liikunnan ylväissä riemuissa elämöiden ja vaikkapa jääaktiviteetteihin keskittyen.

Kunto-, matka- ja retkiluisteluaktiivit ovat peräti Suomen eteläosia myöten kyenneet aloittamaan jääurheilun verrattain aikaisessa talven kohdassa, sillä Rautahumpan Endomondo-arkistot eivät osoita muita marraskuisia luonnonjääluisteluita ainakaan aiemmin tilastoiduilta humppavuosilta 2012-2017. Toimituksemme ei toisaalta edusta jäitä terävillä atraimilla toivekkaina kopisuttelevan retkiluistelijayhteisön uskaliainta keihäänkärkeä, vaan rynnistää jäälle keskimäärin kaksi viikkoa tiedustelijaryhmittymiä myöhemmin.

Jos joulukuu 2018 onkin tarjonnut ilmastollisesti parahultaiset puitteet luistelumenolle, päätin silti hieman puijata kelpo kuntoilukuomaani Lisäpaino-Timpaa. Alituista lihasheikkoutta ja hengen ahdistusta potevana sekä kenties myös alemmuuden olotilan kanssa alati painiskelevana, en ainoastaan pidättäytynyt pyytämästä Timpaa jäälle, vaan myös toistelin puhelimitse epätotuuksia jääratojen tilasta. Edesvastuuttomana reilujenkerholaisena pyrinkin hyödyntämään alkukauden luistelukilometrit ja itsenäiset harjoittelutunnit ollakseni teräiskussa kun pääsemme aikanaan yht’aikaa jäälle kilvoittelemaan.

Vaikka vuositasolla Rautahumpan (pää)toimitukselle kertyykin rullaluistelukilometrejä määrällisesti vielä hieman enemmän kuin jäätaivalta, voidaan perustellusti todeta jäällä suoritetun matkaluistelun jo saavuttaneen toimituksen ykköslajistatuksen. Pirkanmaan keskeiset matkaluistelupoukamat on nyt koluttu moneen kertaan ja liikunnantäytteiset siirtymät ovat vieneet RH-väen kuntoluistelemaan muun muassa Naantalin edustalle, Vuokattiin, Kolille ja vuoden -18 maaliskuussa Suomen pisimmälle reitille Oraviin (18 km), josta voimien ja kirjoitusmusteen vähyyden vuoksi jäi matkaraportti valitettavasti vielä suunnitteluasteelle. Tänään on kuitenkin vuorossa Pirkanmaan ykkösradaksi rynnistäneen The Tohlopin perinpohjainen alkukausiarvio.

Itä-Tamperetta edustavalle Rautahumpan toimituksen osalle Epilän kupeessa sijaitseva Tohloppi on tullut virkistysalueena tutuksi verrattain myöhään ja luisteluestradina vasta tammikuussa 2016, jolloin ylsimme Timpan kanssa Tohlopissa selkeästi muita seudun ratoja korkeampiin keskituntinopeuksiin. Tästä inspiroituneena Rautahumpan edustus on vieraillut Tohlopin luisteluradalla nelisenkymmentä kertaa ja nyt joulukuisella viikolla Tohloppi-vierailu toistettiin viidesti, kaikkiaan noin 104 kilometriä testiluistellen.

Aikaisempiin kausiin verrattuna Tohlopin rata on leveämpi, hieman epätieteellisellä tavalla ja satunnaisesta radan osasta mitattuna noin kuuden 1,7 metrisen porkkamitan levyinen, eli osapuilleen 10 metriä. Tämä leveys, edellyttäen että rata on joka puolella luisteltavissa, mahdollistaa erilaisilla vauhdeilla etenevien ryhmien turvallisen jääliikunnan.

3/2018

12/2018

Satelliitti-informaatio kertoo radan olevan myös hieman edellisvuosia kompaktimpi ja nyt varsin lähellä kolmea kilometriä. Tämä helpottanee luistellun matkan mittaamista erityisesti ilman GPS-laitteistoa luistelevilla ja miksei muillakin säädyillä.

Lupe's escape

Rataan on tullut myös järven kapeimman kohdan lounaasta koilliseen halkova Lupen pakoreitti (ks. Vihreän timantin metsästys), jolla on mittaa noin 350 metriä. En ole aivan saletissa siitä, miten päin kyseinen kapeahko ränni tulisi rataetiketin mukaan edetä, mutta Tohlopinrannasta aloitettu kierros lyhenisi oikopolkua käyttäen noin kilometrin verran.

Testiviikon kaksi ensimmäistä aamuhetkeä osui lumisateisen yön jälkeisiin tunteihin, mutta ohut lumikerros ei haitannut erittäin tasaisen jään pinnalla menoa. Keskiviikon (19.12.) aamumenoa täydensi vielä näkyvyyden noin 30 metriin rajoittanut sumupilvi, joka loi Tohlopille fantasiaelokuvamaiset tunnelmat. Torstaina ja perjantaina jää oli jo täysin näkyvissä ja matkanopeus kiihtyi myötätuuliosuuksilla asiallisiin lukemiin. Erityisesti torstaina kaakosta puhaltanut tuuli alkoi hidastaa kelpo kuntoilijan menoa avantouintipaikan tuntumasta takasuoralle kääntyvässä mutkassa, jota olen alkanut kutsua nimellä Käräjätörmän kosto, siellä aikoinaan kumoon pyllähtäneen luistelijakumppanin muinaisen asuinpaikan mukaan.

keskiviikon sumu & savu

Viikon viimeisenä päivänä pakkanen kiristyi kymmenen miinusasteen tuntumaan ja villapipon päälle oli tarpeen pukea myös ulkoilutakin huppu. Rautahumpan ympyröissä jo kotvan vaikuttanut suurkuntoilija, maineikas Santsi-Sanna mainitsi ohimennen, että jää kutistuu pakkasen kiristyessä ja että tämä edesauttaa myös luisteluväen kammoksumien railojen syntymistä. Sunnuntaina isoja railoja ei Tohloppiin ollut vielä ehtinyt syntyä, mutta katsoin silti otsalampun olevan turvallisuuden tae iltapäiväpimeyden kello neljältä yllättäessä. Jään alta kuului satunnaisesti myös onttoa jyrähtelyä ja rahinaa, joka tekee kaltaiselleni kuivan maan kasvatille aluksi hieman epäluuloisen olon. Jäätä kuitenkin hoidetaan jo raskaalla kalustolla, joten mietinnät jään heikkoudesta luistelijan painon alla eivät näissä sääoloissa ainakaan Tohlopin rata-alueella ole tarpeen.

Tohloppilaisten alkuvuodelle aikomat toimenpiteet ovat vakuuttavia. Radan säännöllisen ylläpidon lisäksi tiedossa on muun muassa soihtuluistelua, luistinvuokraamokontti ja Rautahumpan toimitusta suuresti hämmentänyt valaistu rataosuus. Tohlopin rataa ilmaiseksi hyödyntävä kuntoilija nöyrtyy moisen ahkeruuden ja idearikkauden edessä. Rautahumppa suosittelee lämpimästi Tohloppia luisteluväelle!  Muistettakoot, että sääolot muuttavat minkä tahansa radan pintarakennetta nopeasti, eikä luonnonjäätä aina saada priimakuntoon vaikka yritystä olisi. Siksi hyvästä radasta kannattaa ottaa kaikki irti kun kelit ovat kohdallaan.

Lopuksi Rautahumpan toimitus toivottaa lukijoilleen rattoisaa loppuvuotta ja mukavia joulupyhiä. Erityistoivotus kiitosten kera lähtee vielä Tohlopin auraajalle, joka hymyssä suin ja viimasta piittaamatta kiillottaa väsymättömänä rataa luistelukuntoon. Radan nykymuoto on pitkälti yhden uutteran ja monia luisteluvastaisiakin esteitä pitkäjänteisesti ylittäneen rata-aktiivin aikaansaannos.

Tohloppi vs. Saarikylät

Jos pirkanmaalainen kuntoluistelija ilahtui aattoiltana löytäessään joululahjakontista jääetenemiseen soveltuvaa tarvikkeistoa, joutui tämä keksimään korvaavaa liikuntasuoritetta pitkälle tammikuun 2018 alkuviikoille, ennenkuin lämpömittarin osoitin alkoi kestävämmin pysytellä veden jähmettymispisteen alapuolella. Lähijärvien isojen jääselkien lisätessä hiljalleen kantavuuttaan, keskittyy tämä Rautahumpan katsaus kahden jo jäänsä vakiinnuttaneen luisteluradan tarkasteluun. (toim. huom. Näsijärven rata aukesi myös tammikuun 2018 lopulla)

Jään nopein. Lisäpaino-Timpa ei liioin ahdistunut röpökohdista

Tampereen alueen kunto-/matkaluistelu on silmämääräisesti arvioiden lisännyt parin kuluneen vuoden aikana runsaasti suosiotaan. Ilmiön syy ja seuraukset ovat siinäkin mielessä arvoitukselliset, ettei sauvarullaluistelu mainiona kesäaktiviteettina näyttäisi kasvattavan harrastajamääräänsä järvien sula-aikoina.

Rautahumpan toimitus ei juurikaan vieraile lähialueen latuverkostojen asiakkaana, joten voimme vain arvailla ovatko jääratojen tungokset vastaavasti vähentäneet lumitamppaajien kvantiteettiä esimerkiksi Kaupin selkosilla.

Rautahumppa on viettänyt syksyn ja alkutalven aikana hiljaiseloa, sillä ylähengitystieinfektiot lukuisine sivuoireineen eivät ole säästäneet kelpo toimituskuntaa viikkojen piinalta & ahdingolta sekä tätä seuranneelta urheilutauolta. Tästä syystä käsillä olevan tiedonannon suoritusajat eivät ole täysin vertailukelpoisia aiempien, hillitöntä luistelumenoa uhkuvien RH-testien kanssa. Tietenkin testiryhmän ikääntyminen saattaa myös hidastaa tahtia, mutta tämä puute mahdollisesti tai toiveajattelullisesti kompensoituu lisääntyneen kokemuksen ja lajituntemuksen myötä. Rautahumppa suoritti 22 kilometrin mittaiset testiluistelut Tohlopissa ja Saarikylissä 19.-20.1.2018. Radat muuttuvat kanssaluistelijoiden, aurausfrekvenssin ja säätilavaihdosten myötä aktiivisesti, mutta tämä sepustus pyrkii kuitenkin ilmaisemaan testaushetken kulloisenkin asiantilan mahdollisimman seikkaperäisesti ja kaikin puolin rehellisellä pelillä.

Leveitä ratoja

Tohloppi 14.1.2018

Tohloppi on pienehkö, reilun kilometrin pituinen järvi Tampereen keskustan länsipuolella. Hämeensillalta luistelukohteeseen tulee taivalta noin 6 kilometriä. Järven 3,2 km:n  (GPS+Endomondo) mittainen luistelurata on kerännyt huomiota paikallismediassa viimeisen kolmen vuoden kuluessa, sillä tuona aikana rata on saatettu talvisin poikkeuksellisen hyvään luistelukuntoon täysin vapaaehtoisvoimin.

Vuosi 2018 alkoi Tohlopissa spektaakkelimaisesti, sillä auraustiimi laajensi radan viikonlopputoimintaa vuokraamopalveluiden ja virvokemyynnin kera. Vaikka tohloppilaisessa tammikuussa on säätilan puolesta ollut käytännöllisesti katsoen vasta kaksi kelvollista luisteluviikonloppua, radan saama myönteinen julkisuus sai houkuteltua paikalle jo tuhansittain jääkuntoilijoita ja muuten vain ulkoilmasta nautiskelevia.

Saarikylät 20.1.2018

Saarikylien luistelurata sijatsee Kangasalla, noin 40 minuutin ajomatkan päässä Tampereen keskustasta. Rata on edellisten vuosien tapaan n. 2,2 kilometrin mittainen ja toisin kuin Tohlopin järven rantoja viistävä soikio, Saarikylien ratamalli muistuttaa hieman kolmilehtistä apilaa (tai Mersun merkkiä, avattua kämmentä sivusta jne.) jyrkähköine mutkineen. Saarikylissä on perinteiseen tapaan vuokraamotoimintaa ja leipäkauppa eväspalveluita tarjoamassa.

Kumpikin rata varsin leveäksi aurattu. Tohlopissa rataleveys lienee noin 10-12 metriä koko radan mitalta ja Saarikylissä on nokitettu Tohlopin rataa arviolta 2-3 aurausteränleveyttä leveämmällä luistelu-uralla.

Förutan Vind

Tohloppi by night

Rautahumpan Tohlopin testaushetki osui iltaaikaan perjantaina 19.1. Hieman aikaisemmin RH-toimitus kulutti mahtiosan ostopalvelumäärärahoistaan hankkimalla reilun 50 euron hintaisen otsavalaisimen läheisestä autotarvikeliikkeestä ja uskaltautui lamppuesitteessä mainitun, 350 lumenin häikäisytehon turvin pimevään Länsi-Tampereen iltaan. Pakkasen (-9°C) purevuus pysyi maltillisena, sillä alueella ei ollut tuulta juuri nimeksikään.

Tottumattomuus modernin myrskylyhdyn käyttöön saattoi toki lisätä pientä varovaisuutta luistelusuoritukseen, mutta suhteellisen hyväkuntoisella jäällä saattoi helposti taittaa kilometrin alle kolmen minuutin RH-haamurajan. Valitettavasti Tohlopin välinevuokraamo ja virvokekoju oli testiaikaan jo suljettu, mutta viikkoa aiemmin paikalla käyneinä saatoimme todeta oheispalvelut mietityiksi ja laadulla toteutetuiksi. Tohloppi on saanut FB-viestintänsä oheen myös selkeät verkkosivut, joista luisteluhalukas saa ammennettua lisätietoa esimerkiksi vuokraamohinnoista (www.tohlopinluistelurata.fi/).

Myrskylyhty 2.0

Tohlopin jää ei testihetkellä ollut aivan täydellinen, vaikka rataa olikin valmisteltu pieteetillä ja peräti useassa kohdassa järvivettä jäälle pumppaamalla. Rata oli jäänyt hieman muhkuraiseksi parinsadan metrin matkalta Yleisradion Mediapoliksen kohdalla. Samoin paikassa ennen ainoaa järveen kurottautuvaa niemimuodostelmaa, Mustikkaniemeä, eli noin 200-300 metriä vuokraamokontista eteenpäin lännen suuntaan edettäessä oli havaittavissa muutamia jäähalkeamia, johon osa Rautahumpan testiryhmästä sai luistinteränsä lähes kierros kierrokselta osumaan. Kokonaisuutta tämä ei kuitenkaan häirinnyt ja samalla Rautahumppa julkilausuu, että rata on saatettu niin hyvään kuntoon, kuin se näissä keliolosuhteissa suinkin on mahdollista.

Jos lähtöpaikka on Tohlopinrannassa, 3 kierroksen jälkeen makkarakojulla on noin 10 km koossa

Tohlopin yötestiin mahtui yksi alle 3 minuuttinen kilometri, tyyni ilma teki menosta tasavauhtista

Arvosana jäälle

Jokeri-Pokeri-Poks!

Saarikylien luistelurata sijoittuu pittoreskiin maalaismaisemaan, Roine-nimisen mahtijärven vähätuuliseen sopukkaan. Huolimatta kohtuullisen runsaasta autotaipaleesta halki korpien ja ohi Kummeli-ryhmän Vihko Auki! -sketsistä tutun kyläkaupan, saattaa tamperelainenkin kuntoluistelija yllättyä Saarikylien tarjonnasta. Vuokraamo- ja leipäkauppapalvelut ovat jo hyvän aikaa sitten etabloituneet osaksi Pirkanmaan luistelukulttuuria. Rataa ylläpidetään huolella ja radan läheisyyteen on lisätty pysäköintipaikkoja viikonloppuisia kansanjoukkoja palvelemaan.

Rautahumpan maaseudulla varttunut toimittajakunta luonnetodistaa Saarikylien edustavan esteettiseltä olemukseltaan ja erityisesti äänimaisemaltaan jo kohtalaisen inspiroivaa ja stressitöntä maalaislokaatiota.

Pienikin vastatuulenvire pudotti nopeuskäyrää luoteeseen edettäessä.

Saarikylien reilun kahden kilometrin mittaista rataa (2,16 km, GPS+Endomondo) kierretään vastapäivään, samoin kuin Tohlopin rataakin luistellaan. Kuten mainittua, rata oli aurattu todella leveäksi. Tosin radan ulkoreunan 2-3 metrinen kaistale oli kohvainen ja soveltui lähinnä tasatahtityöntöjen avulla suoritettuihin ohitustilanteisiin molemmat luistimet tukevasti kiinni alustassa.

Muuten rata oli varsin hyvässä kunnossa ja oikeastaan vain loppusuoran puolessa välissä, paikassa jossa Rehvässaari on jo kokonaan ohitettu luistelijan vasemmalta puolelta, oli radan ainoa muhkurainen ja halkeileva osio. Testausiltapäivä lauantaina 20.1. oli varsin tuuleton, tosin Roineen isompien järvenselkien synnyttämät henkäykset tuntuvat siltikin puristuvan takasuoralle radan luoteiskulmassa sijaitsevasta Haavistonsalmesta. Ilmiö on tullut vastaan aikaisempinakin luistelukertoina.

Varsinaisen testihetken jo päätyttyä Rautahumppa huomioi mainitussa Haavistonsalmessa etenevän aurausjäljen. Uraa pitkin saattoi, ellei luistellen niin ainakin tasatyöntöjen avustuksella kiertää viereisen saarimuodostelman. Reitti esitteli erityisen idyllisen kuuran peittämän talvimaiseman ja urbaani nomadi ällistyi varsinkin käsinkosketeltavaa hiljaisuutta. Huh!

Saarikylien salareitti

Saarikylien 22 kilometrin taival sujui viitisen minuuttia vauhdikkaammin kuin Tohlopissa, mutta valoisa luisteluajankohta oli tähän todennäköinen syy. Alle 3 minuuttisia kilometrejä tuli matkan varrelle 2 kpl.

Arvosana jäälle

Väkeä riittää

On makuasia arvostaako luistelija Tohlopin pidempää ratalinjausta vai Saarikylien kompaktimpaa versiota. Pidempi rata nielee suuremmat luistelijajoukot jouhevammin, eikä kovakuntoisella tehomenijällä mene pää pyörälle pidempää rataa kiertäessään. Toisaalta 2 km ei ole sanottavasti lyhyempi reitti ja Rautahumppakin on edellisellä kaudella suorittanut Saarikylissä yli 40 km:n harjoituksen.

Vaikka Rautahumppa vastaanottaa kiitoksella tiedon lisääntyvistä kuntoluistelijamääristä, on samalla myönnettävä, että yksi syy yöllisen valaistusavun hankintaan oli lisääntynyt tarve välttää väenpaljouksisia valoisan ajan luisteluikkunoita erityisesti viikonloppuisin. Reippaileva kuntoluistelija saattaa takaa tulevana ja siten väistämisvelvollisena kokea vaaranpaikkoja jälleennäkemistilanteissa, jossa ystävät ja kylänmiehet kohtaavat toisensa yllättäen luisteluradalla ja keskittyvät juttutuokioonsa pysähtymällä keskelle rataa sivuilleen katsomatta. Rautahumpan ynseä ukko-osasto ei ole toistaiseksi lähtenyt rataetikettivalistuksen tielle ja miksi lähtisikään, sillä suurimman osan ajasta myös suosituimmat radat ovat autioita ja vauhdikasta menoa voi toimittaa otsalampun kera.

Tohlopin rata vaikuttaa olevan alttiimpi keskustelemaan, tai muuten vaan seisahtuvien luistelijaryhmien havaintopaikaksi. Kenties tämä johtuu siitä, että radassa ei ole varikkokaistaa eikä jyrkkiä mutkia luistintenvaihtopaikoissa tai virvokepisteessä. Väkeä riittää viikonloppuisin Saarikylissäkin. Siellä radan alkupisteessä on jyrkkä mutka, joka osaltaan lisää turvallisuutta, sillä lähtöpaikkaa on vaikea ohiluistella täyttä vauhtia, eikä sisäkurvi tunnu luontevalta palaveripaikalta. Vaikka Saarikylien rataa rauhoittaa myös luisteluevästä tarjoavan leipäpuodin sijaitseminen ylhäällä mäellä maatalousrakennusten katveessa, ei radan vierustalla sijaitseva makkarakoju olisi ollenkaan pahitteeksi myös Saarikylissä.

Rikotaan jää

Rautahumpan toimitus edustaa ikääntyessään entistä tiiviimmin koulukuntaa, jonka mukaan erilaisissa konfliktitilanteissa tulisi ajatella myös eriäviä tai vallan vastakkaisia mielipiteitä ilmaisevien aatemaailmaa. Yleinen luisteluvastaisuus, järven vääränlainen hyötykäyttö, autoralli liikuntapaikoille, polttomoottorista käyttövoimansa saavan aurauskaluston melu- ja ilmapiirihaitat, luonnonrauhan rikkoontuminen jne. ovat asioita jotka saattavat aiheuttaa kuntoluistelevan viiteryhmän ulkopuolella epätoivottua mielialaa. Keskustelu auttaa useimmissa tilanteissa ja Rautahumpan toimitus kannustaakin luisteluharrastajia tuomaan aktiivisesti esiin harrastukseensa liittyviä myönteisiä piirteitä, jotta suhteellisen modernin harrastusmuodon hyödyt vakuuttaisivat samalla asioita monelta kantilta punnitsemaan joutuvaa virkanais- ja virkamieskuntaa.

Over & Out