Vierumäki on perinteikäs Lauri "Late" Pihkalan yleviin urheiluihanteisiin nojaava urheilumekka, josta löytyy funkkisrakennuksiin kätkettyjä liikuntatiloja, jäähallikokonaisuus, tennis- ja (yleis)urheiluhalleja ja vaikka mitä. Uudenkarheimmat rakennukset liittyivät Scandic-hotelliin ja mahdollisesti keskivertoa korkeamman tulotason omaaville golffareille suunniteltuihin Chalets-huoneistoihin. Mestoilla pyöri mm. naistenpäiväporukoita, kanadalaisia junnuporukoita ja yritysten jakkupukuosaston virkistyspäiväläisiä. Viikonloppua kohden myös lapsiperheitä suuntasi kylpylärientoihin.Peten keskittyessä mikro- & makroilmasto-opintoihinsa, suuntasin alueelle kuntoiluveljeni Kostin kera. Tampereelta matkaa kertyi noin 160 km. Majoituksesta emme tienneet etukäteen juuri mitään, joten viihtyisän ja siistin huoneen tuoma yllätys oli mieluisa. Nurkassa kökötti pieni keittiönurkkaus mikro-jääkaappiyhdistelmineen. Alueen automaattipuomeilla rajatut pysäköintislotit hiukan ihmetyttivät, varsinkin kun puomit saattoi pienen kiertotien avulla helposti kiertää.
Saapumispäivän ensimmäinen koitoksemme oli Greeni-hallissa suoritettu kuntosali-circuit, jonka varasimme netissä edeltä käsin. Saavuimme paikalle perinteisen akateemisen vartin myöhässä, jolloin piste-esittely oli onneksi vasta menossa. Varsinkin reisiä liikauttaneet kyykky- ja steppiliikkeet saivat sykkeen ylös. Sen sijaan reiden loitontaja-&lähentäjämasiinat päätimme yhdessätuumin jättää vastedes muille treenaajille. Hiukan circuitin vetäjä päivitteli rajuhkoa iltatreeniämme, kun kerroimme treenihetken päätyttyä huomenna edessäolevasta kuntotestistä.
Yö sujui mukavasti, tosin heti aamulla edessä oleva testi kuumottavine yksityiskohtineen hiukan jännitti. Aamiainen oli hoidettava seitsemältä, sillä testi oli vuorossa jo aamukahdeksalta, mikä on illanvirkulle mahtihaaste. Vierumäellä oli varsin hieno testikeskus, samoin testaajaksi oli valikoitunut varsin ammattitaitoinen ja positiivisesti kannustava nuorimies. Lomaketäytön (mm. paino, pituus, liikuntatottumukset & krempat) jälkeen Rautahumpan testiryhmältä katsottiin hartia-, kylki- ja lonkkaosaston liikkuvuus. Sain ihan mukavat arviot, tosin hartiajoustossa olisi ollut vähän parantamista. Seuraavana vuorossa oli pelottava rasvaprosentin mittaus, jonka tuomio oli 15,4, jonka tulkitsen ihan ookooksi. Asiantuntijamme painotti, ettei suurehko painoindeksini haittaa tahtia rasvakudoksen ollessa vähäinen. Olen siis ehta jääkiekkoilija, jonka bmi voisi olla jopa luokkaa 27-28.
Tämän jälkeen meidät vietiin testihuoneeseen, jossa oli kuntopyöriä somassa puolikaarimuodostelmassa. Kyseessä oli 12 minuutin ergometritesti, jossa sykettä tarkkailemalla lisätään vastusta 4 minuutin seteissä. Maksimisykkeeksini arvioitiin 195 ja samoin peruskuntobiitiksi tuli korkeahko 140. Testin loppu oli kuumottava, muttei mitenkään sietämätön. Nopea poljinfrekvenssi (80/min) helpotti urakkaa huomattavasti. Testin lopuksi katsottiin jalkojen, käsien ja vatsan lihaskunto. Etunojat ja istumaannousut sujuivat kiitettävästi, mutta syväkyykystä ylösnouseminen meni hitaammin ( ja vihloi polvea myöhemmin), joten kiitettävä taso jäi haaveeksi. Jos olisin tiennyt viitearvot, olisin kyllä saattanut puristaa pari liikettä lisää.
Testistä jäi varsin mukava fiilis, testaaja oli täysammattilainen ja kertoi koko ajan mitä tapahtuu, jättäen kuitenkin varsinaisen saarnaamisen ja aikuisen miehen kulutustottumusten repostelun rajaseudun lapsille. Testipäivänä ehdin vielä jäähallin yleisöluisteluun, jossa seikkailin itsekseni noin 40 min. Iltapäivällä osallistuimme TRX-sessioon, jossa kuntoilu perustuu kehon omaan painoon. Olennaisena osana TRX:ää on auton vetoliinoista ja pehmustetuista käsihantaakeista räätälöity hihnaviritys, jonka oheen on keksitty monenlaista harjoitetta. TRX vei miehistä loputkin mehut ja päivän lopuksi olimme kypsiä uimalaitosreissulle.
Rautahumppa suosittaa Vierumäkeä lämpimästi. Erityismaininta Vanha Sali -ravintolan maittavista tarjoiluista.
